Tänä aamuna talossa tuntui olevan puskuripässi eikä kissaa. Ninni kapusi syliin ja päätti, että nenäni on jotenkin väärässä paikassa, ja sitä pitäisi siirrellä pitkin kasvoja sopivamman kohdan etsimiseksi. Tai ainakin sieraimet voisi puhdistaa kätevällä turkisharjauksella.
“Hurruruhuhuhhu”, kuului kommentti. Kyllä oli koneessa tehokas moottori, melkein voitti jo työpaikan dieselit.
Seuraavaksi Naa-auu odotti suihkusta tulijaa. Olin Ninnin kiipeilypuu ja sain hartiahieronnan virkistykseksi. Tehokasta ja rentouttavaa painelua.
Pepin osuus palveluskunnan saattamisessa kuosiin heti aamutuimaan oli jalkahoito. Kostea kuono töykki peiton alta esiin pilkistäviä varpaita ja jalkapohjaa ja käsittelyä säestivät hyväksyvät “Krh” ja “Kur”. Kyllä palveluskunnan työhyvinvoinnista huolehditaan, ja luulen, että ruokalistalla on tänään kalakeittoa (seitipalaset veteen kiehumaan, suuri herkku, jonka jäähtymistä ei millään malttaisi odotella, vaikka kuuma kala suussa täytyy niin säälittävästi sähistä):