Työnhakuopas

Voi että Ninniä väsytti eilen työviikon päätteeksi. Kun olin siivonnut viikon siivoukset ja tulin sisään, se halusi, että pötkähdän sen kanssa loikomaan hetkeksi.

Ei ihmekään, että kissaa uuvutti, olihan se auttanut minua työnhaussa kovin ahkerasti.

Olen aiemminkin kertonut Ninnin tietokonetaidoista. Se osaa lähettää pikaviestejä ystäville ja kumpikin karvakasa kyllä käyttää tietokonetta. Ninnin kanssa katsotaan joskus videoita, ja jos leffa on riittävän hyvä, se juoksee kohti näyttöä. Joskus etsin sille vaikkapa akvaariokalafilmejä YouTubesta.

Kaikkein ihanin oli Ninnin mielestä viimetalvinen matkatoimiston banneri, jossa ui kaloja. Se ilmestyi jonkin verkkosivun oheen ja Ninni katsoi sitä kaula venyen monena aamuna. Kirjoitimme kiitoksen matkatoimistoon ja se sattui menemään ihmiselle, joka ymmärsi, kiitti ihanasta viestistä ja sanoi lähettävänsä sen heti kaikille. Eivät silti lähettäneet matkatarjousta…

Tällä viikolla on ilmeisesti ollut laihanpuoleisesti raksuja tarjolla, ja Ninni arveli aivan oikein, että nykyinen työni on turhan pieni. Niinpä se päätti ottaa ohjat omiin tassuihinsa ja auttaa minua työnhaussa.

Olin koneella eräänä päivänä ja käväisin hetken poissa. Kun palasin, Ninni oli tallentamassa sivua suosikkeihin otsikolla “oooooooooooooooooooooooooos”. Mitähän se meinasi? “Oo siellä”?

Kun suljin suosikkiruudun ja katsoin, mitä sivupalkissa taas mainostettiin, työpaikkahan siinä oli. Tosin Vantaalla saakka, etten vielä hakenut, kun reilun parin tunnin päivittäinen bussimatka ei ehkä vastaisi tarkoitustaan.

Vaikka firma olisi ollut aika kiva. Kokopäiväkouluttajaa haettiin Mustiin ja Mirriin.