Uskomaton määrä lempinimiä karvakorville tulee annetuksi, eikö?
Peppi viihtyy paljon omissa oloissaan, tuo ruokakuppien kingi, mutta osaa reagoida, kun huutelen Pepsi-Popsia. Tai Peppi-Poppia. Se on hurinakaveri ja hurinakissa
Ninni tuppasi kääntymään Pinniksi jo edellisessä kodissaan, ja kun joku minun vieraistani muisti nimen vähän vikaan, Minni alkoikin kuulostaa hyvältä. Ninni-Tinni-Minni saa siis hypätä nukkuseurakseni iltaisin.
Puhumattakaan siitä, että ne ovat höpöpööpöjä, karvapöpöjä, vihreäsilmiä, ähmäimmiä (=rähmä-), mytytytyttyjä ja tiukunaukuja. Paitsi Peppi, joka vain hirisee silloin kun ei hurise.
Nyt ne ovat myös instakissoja. Kuva on Instagram-tililtä ja löydät sen Instagramista nimellä pinnineppiblog.
Jee! Maaiman söpöimmät kissat bloggaavat 😉
Täällä ne! Kehräyksiä! Ninni lähettää vastaukseksi Ä-äy! Moderni kotkalaiskissa kun on tietokoneen varjossa eikä tehtaan…
Rakkailla lapsilla on tosiaan miljoona nimeä. Meillä Nuppu on esim. Embo, Neebo, Neppesteri, Nöpperssön, Nyp Nyp, Ömppö, Pupunen, Neppanareppana (silloin kun se kerjää raksuja mutta ei niitä saa!) ja niin edelleen. Juju taas on Juippi, Jujitsu, Pikkukissi, Kössi, Nakkimakkara, Silkkiuikku, Murueskimo, Banskupoika ym. 😀 Mieheni huusi sille kerran “Bobby” (Dallasin mukaan), ja se katsoi kohti silloinkin, joten lempinimien suhteen ei nirsoilla.
Kiitos, että luit ja kommentoit, Sandra!
Hienoa, että kollinpoika huitale on noin joustava. Meidän mökököököt joskus irvistävät, jos palveluskunta luulee kielellisistä kyvyistään liikoja.